Sairaalakahviloiden ympärille perustettu Suomen Kansanterveysyhdistys uudistuu

Kansanterveyttä tukeva 51-vuotias yhdistys uudistaa varainhankintansa ja brändinsä 2020 mahdollistaakseen vuosikymmenten kansanterveystyön jatkumisen. Suomi kärsii lisääntyneestä masennuksesta ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyymme. Ikäihmisemme elävät myös eurooppalaisia kanssatovereitaan useammin jonkin kroonisen sairauden kanssa.*

Suomen Kansanterveysyhdistys tavoittelee uudella Suomen Terveydelle -keräyksellään ainakin 2,5 miljoonan euron tuottoa koronan jäljiltä Suomea rakentavalle neljälle jäsenjärjestölleen. Keräys myös paikkaa yhdistyksen vuonna 2019 kilpailutuksessa menettämän yhdeksän sairaalakahvilan tuottoja.

Työ on yhdistyksen 51 vuoden aikana pelastanut Suomen kalleimpien ja inhimillisesti koettelevimpien sairauksien kynsistä tuhansia ihmisiä vauvasta vaariin. Sairaalakahviloista alkuvuosina tulleet kansanterveysvarat ovat mahdollistaneet muun muassa suomalaisen tautiperinnön tutkimuksen alullepanon Lastentautien tutkimussäätiön kautta 1970-luvulla. Nykyisin on mahdollista tunnistaa tautigeenien kantajat, minkä seurauksena voidaan varautua vastasyntyneen oikeaan ja varhaiseen hoitoon.

Kansanterveys on pohja myös koronasta selviytymiselle

Suomi on pystynyt kohtaamaan koronapandemian 2000-luvulla erilaisella terveyspohjalla kuin se olisi pystynyt muutama vuosikymmen sitten. Vielä 1950-1960-luvuilla Suomi oli maailman kurjimpia alueita sydän- ja verisuonitautien osalta. Nykyisin työikäisten suomalaisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vain viidennes siitä mitä 60 vuotta sitten.

Monien suomalaisten kansantautien tutkimus ja hoito on kehittynyt harppauksin. Syöpien ennuste on parantunut, itsemurhia on vähemmän, kun niiden ehkäisyyn on keskitytty, lastentautien hoitaminen on parantunut ja lapsikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti.

Valitettavasti kaikki kansantaudit eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Masennus on jo jonkin aikaa lisääntynyt ja yli kahdella miljoonalla Suomessa asuvalla on kohonnut verenpaine; lähes 60 prosentilla on kohonnut kolesteroli. Lasten seurantatutkimukset osoittavat, että monet riskitekijät ilmaantuvat varhain, jopa ennen syntymää.

Kansanterveyttä voi mitata elinajanodotteella. Se on Suomessa hyvä. Ikäihmisemme elävät kuitenkin eurooppalaisia kanssatovereitaan useammin jonkin kroonisen sairauden kanssa (Suomi 60 %, EU 55%).* Suomessa on lisäksi tehtävä lisää töitä ennaltaehkäistävistä syistä johtuvien kuolemien vähentämiseksi. Niissäkin olemme State of Health 2020 -raportin mukaan muun Euroopan keskiarvon yläpuolella.

-Kansanterveys on luonnollisesti vahvasti valtion asia, toteaa Suomen Kansanterveysyhdistyksen viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko. – Kolmannella sektorilla ja lahjoittajien varoilla on kuitenkin ollut merkittävä rooli sydänsairauksien ja itsemurhien vähentämisessä, ikääntyneiden tukemisessa ja vakavimpien lastensairauksien hoitamisessa. Nykyinen taloustilanne ja koronaepidemian vaikutukset esimerkiksi Veikkaus-varoihin näkyvät järjestöjen rahoituksessa.

-Suomen Kansanterveysyhdistys haluaa maamme kymmenen tärkeimmän lahjoituskohteen joukkoon, Hulkko jatkaa. – Puhelinkeräyksen rinnalle tulee uusia lahjoitustapoja ja uudesta Suomen Terveydelle -keräysnimestä muotoillaan syksyllä leima myös yhdistyksen omistaman Kanrestan 30 ravintolan hyvästä kertomiseen.

Suomen Kansanterveysyhdistys jakoi 2019 1,8 miljoonaa euroa MIELI ry:lle, Vanhustyön keskusliitolle, Sydänliitolle ja Lastentautien tutkimussäätiölle. Valtion yliopistotasoiseen terveystutkimukseen jakama summa pieneni viime vuodesta ja lastentautien tutkijat tarvitsevat jatkuvaa rahoitusta. Mielenterveyssyyt ovat tämän päivän Suomessa suurin ennenaikaisten sairaseläkkeiden syy. Sydänliitto tarvitsee lisävarjoa henkiä pelastavan tiedon ja toiminnan jatkamiseen. Ikäihmisten ja muistisairaiden määrän kasvaessa Vanhustyön keskusliitto tarvitsee päivä päivältä yhä enemmän apua heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan ylläpitävän toiminnan järjestämiseen.

*State of Health in the EU 2020

Lisätietoja: Helena Hulkko, viestintä- ja varainhankintajohtaja, Suomen Kansanterveysyhdistys ry ja Kanresta Oy, puh: 050 582 22 11

Tuija Brax ja Kari Raivio mihin kansanterveystyötä tarvitaan

Taustatietoa jäsenistä

 

Apusi on tärkeää

Lahjoittamalla autat jatkamaan vuosikymmenien työtä lasten sairauksien tutkimuksen, mielenterveystyön, sydäntautien ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokainen lahjoitus on tärkeä, sillä sen saaja on haavoittuvassa elämäntilanteessa oleva ihminen. Sellainen, kuin kuka tahansa meistä.

Lahjoita