Suomalaiset ovat koulutetumpia ja tiedostavampia riskeistään sairastua, mutta samalla muuttunut maailma tekee terveellisistä elämänvalinnoista vaikeaa. Kansanterveystyötä tarvitaan entistä enemmän.
Suomalaisten kansanterveys on kohentunut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana hurjaa vauhtia. Nykyinen elinajanodotteemme on kansanvälisesti verrattuna huippuluokkaa.
Silti kansanterveyden hyvä kehitys on hidastunut 2010-luvulla huolestuttavasti.
Suomen Kansanterveysyhdistys tuki viime vuonna 1,8 miljoonalla eurolla kansanterveyden edistämistä ja lastentautien tutkimusta. Terveyttä edistävistä varoista suurin osa saatiin SKTY:n 60 000 lahjoittajalta. Hyväntekeväisyydellä onkin valtava merkitys kansanterveyden parantamisessa.
Suomen Kansanterveysyhdistys jakaa lahjoituksina saamansa varat neljälle jäsenjärjestölleen Sydänliitolle, Lastentautien tutkimussäätiölle, MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja Vanhustyön keskusliitolle.
“Ilman hyväntekeväisyyttä esimerkiksi lastentautien tutkimuksen saavutukset olisivat paljon vähäisemmät kuin ne nyt ovat”, elämäntyönsä lastentautien tutkimuksen parissa tehnyt Kari Raivio sanoo.
Sydänliiton pääsihteerin Tuija Braxin mukaan Sydänliitto taas ei olisi saanut tehtyä yhtä tehokasta työtä terveyden edistämiseksi ja sepelvaltimotaudista johtuvien ennenaikaisten kuolemien vähentämiseksi ilman hyväntekeväisyyslahjoituksia.
Miksi kansanterveyden kehitys on hidastunut?
Yhtenä syynä kansanterveyden kehityksen hidastumiseen pidetään sitä, ettei terveys ole ollut 2010-luvulla yhteiskuntapolitiikassa yhtä näkyvässä roolissa kuin ennen. Raivio sanoo erityisesti valtion myöntämän kliinisen tutkimuksen tuen vähentyneen.
Braxin mukaan lahjoituksia kaivataan nyt kipeästi myös sen vuoksi, että elintapamme ovat aiempaa riskipitoisempia. Riskit vain ovat toiset kuin 1950–70-luvuilla.
“Istumme enemmän ja liikumme vähemmän, elämme erilaisten houkutusten ympäröiminä ja vapaa-ajanviettomme on muuttunut. Vaikka ihmiset ovat koulutetumpia ja valveutuneempia sydän- ja verisuonitautien riskeistä, ympäröivä maailma vaikeuttaa terveellisten päätösten tekemistä. Kansakunta on myös jakautunut vahvemmin kahtia hyvä- ja huono-osaisiin.”
Lisäksi vanhusten määrä lisääntyy koko ajan. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa on tähän hetkeen verrattuna kaksinkertainen määrä 80-vuotiaita. Jos vanhusten terveyden edistämiseen ei panosteta, hoivaa ja apua tarvitsevia ihmisiä on pian paljon nykyistä enemmän.
“Yhteiskunta ei uudistu ilman lahjoittajia”, Brax tiivistää.
Lue, miten kansanterveyttä on parannettu viimeisen 50 vuoden aikana.
