Mihin kansanterveystyötä tarvitaan?

Suomalaisten kansanterveys on parantunut 50 vuodessa hurjasti – mutta ei itsestään. Siihen on vaadittu tutkimusta, poliittisia päätöksiä, ennaltaehkäisevää työtä ja hyvää terveydenhuoltoa.

Kansanterveydellä tarkoitetaan sitä, kuinka terveitä tai sairaita suomalaiset keskimäärin ovat ja minkälaisia sairauksia meillä on. Perinteisin tapa mitata sitä on elinajanodote.

“Suomalaisten kansanterveys on parantunut valtavasti 50 vuodessa. Se näkyy elinajanodotteessa. Kun 1970-luvun alussa vastasyntyneen tytön saattoi odottaa elävän 74-vuotiaaksi ja pojan noin 66-vuotiaaksi, nykyisin naisten elinajanodote on 84 ja miesten 79 vuotta”, tutkimusprofessori Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Elämme nykyisin siis yli 10 vuotta pidempään kuin puoli vuosisataa sitten. Ja mikä parasta, elämme terveempinä.

“Saamamme lisäelinvuodet ovat suurimmaksi osaksi terveitä. Vaikka elämme vanhemmiksi, raihnaita vuosia ei ole odotettavissa aiempaa enemmän, vaan niiden määrä on pysynyt samana”, Koskinen sanoo.

 

Monet kansansairaudet on saatu kuriin

Suomalaisten kansantauteja ovat etenkin sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja syövät. Eniten elinajanodotteeseen on vaikuttanut sydän- ja verisuonitaudeista johtuvien kuolemien nopea väheneminen.

“Sydän- ja verisuonitautien osalta Suomi oli 1950–60-luvuilla maailman kurjimpia alueita. Ne olivat meillä yleisempiä kuin missään muualla ja tappoivat myös enemmän”, Koskinen sanoo.

Nykyisin työikäisiä suomalaisia kuolee sepelvaltimotautiin alle viidennes siitä mitä 50 vuotta sitten. Ilahduttava muutos johtuu monesta asiasta. Sepelvaltimotaudin pahimpia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja tupakointi. Niiden vähentämiseksi on tehty kansallista, laaja-alaista ehkäisytyötä, ja ne onkin saatu laskuun. Keskeistä on ollut myös terveyskeskusjärjestelmän rakentaminen ja lääketieteen kehittyminen: sydän- ja verisuonitauteja osataan hoitaa paremmin kuin ennen.

“Avainasemassa sepelvaltimotaudin esiintyvyyden laskemisessa on ollut 1970–90-luvuilla toteutettu Pohjois-Karjala-projekti. Sen avulla muutettiin suomalaisia elintapoja: ravitsemus parani ja tupakointi väheni”, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax sanoo.

Myös monien muiden suomalaisten kansantautien tutkimus ja hoito on kehittynyt harppauksin. Niinpä syöpien ennuste on parantunut, itsemurhia on vähemmän, kun niiden ehkäisyyn on keskitytty, lastentautien hoitaminen on parantunut ja lapsikuolleisuus vähentynyt dramaattisesti.

Kaikki tämä vaikuttaa elämänlaatuun ja siihen, miten meillä menee esimerkiksi nyt koronan aikaan.

“Hyvästä terveydentilasta on paljon apua, jos saa minkä tahansa infektion. Monet infektiotaudit ovat sitä vakavampia, mitä huonokuntoisempaan ihmiseen ne iskevät”, Seppo Koskinen sanoo.

Brax muistuttaa, että koronan tarttuvuuden ja sairauden vakavuuden suurimmat riskitekijät liittyvät juuri sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Kun sairauksien hoito on hyvässä tasapainossa, koronastakin on paremmat mahdollisuudet selvitä vähemmällä.

 

Kuka kansanterveyttä on parantanut?

“Iso osa parantuneesta kansanterveydestä on määrätietoisen terveydenedistämistoiminnan ansiota ja tulosta”, Koskinen sanoo.

Terveyttä edistävät EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat, sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset ja järjestöt. Suomessa väestön terveys ja sen edistäminen ovatkin olleet poliittisessa päätöksenteossa vahvasti esillä.

“Kansanterveys ei synny vain siitä, että meillä on toimivat terveyspalvelut. Siihen vaikuttavat työ- ja asuinolot, sosiaalinen ympäristö, elintavat ja päihteiden käyttö”, Koskinen sanoo.

Jokainen päättää itse esimerkiksi sen, mitä laittaa suuhunsa ja sytyttääkö tupakan. Yhteiskunta voi kuitenkin tehdä paljon sen eteen, että terveyttä edistävät valinnat olisivat ihmisille helppoja.

Suomessa kansanterveyttä ovat parantaneet valtavasti esimerkiksi tupakkalaki, joukkoruokailu ja neuvolajärjestelmä.

Tupakointi vähentyi, kun tupakointia rajoitettiin monissa paikoissa ja tupakan veroa nostettiin. Tupakoinnista tuli siis hankalaa ja kallista.

Joukkoruokailu eli koulu- ja työpaikkaruokailu on varmistanut, että iso osa ihmisistä saa ainakin kerran päivässä terveellistä ruokaa. Se on myös näyttänyt mallia terveellisestä ruokailusta: Läskisoosi ja makkaraperunat ovat saaneet rinnalleen salaattia.

Neuvolajärjestelmän kehittäminen on puolestaan ollut tärkeä lasten selviämiselle. Ennen kuin lastenneuvolat yleistyivät 1940-luvulla, imeväiskuolleisuus oli Suomessa korkealla erityisesti köyhimmissä yhteiskuntaluokissa. Vähitellen kuolleisuus on pienentynyt maailman alimpien joukkoon.

Elämäntyönsä lastentautien tutkimuksen parissa tehnyt Kari Raivio sanoo imeväiskuolleisuuden olevan Suomessa tällä hetkellä niin matalalla, että kuolleisuuden alentamisen sijaan tutkimustyössä keskitytään turvaamaan lapsille terveet elinvuodet ja hyvät kehitysmahdollisuudet.

 

Lahjoittajia tarvitaan kansanterveystyön tueksi

Valitettavasti kaikki kansantaudit eivät kuitenkaan ole vähentyneet, vaan masennus ja diabetes ovat jo jonkin aikaa lisääntyneet. Sepelvaltimotauti on myös edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Lisäksi kansanterveyden hyvä kehitys on 2010-luvulla huolestuttavasti hidastunut tai jopa pysähtynyt. Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta politiikalla lienee osuutensa.

“Terveys ei ole ollut 2010-luvulla yhteiskuntapolitiikassa yhtä näkyvässä roolissa kuin ennen”, Koskinen ja Raivio sanovat.

Suomessa valtiolla on perinteisesti ollut iso rooli kansanterveyden parantamisessa, mutta myös monet järjestöt ja säätiöt tukevat merkittävästi terveyden edistämistä ja tutkimusta kansalaisilta saamillaan lahjoitusvaroilla. Ilman niitä moni asia olisi jäänyt tekemättä.

“90-luvulla Lastentautien Tutkimussäätiö sai apteekkari Ulla Hjeltiltä ison testamenttilahjoituksen, jonka avulla selvitettiin useiden kymmenien ainoastaan suomalaisille tyypillisten tautien geenitausta. Se oli myös maailman tasolla ainutlaatuinen saavutus ja mahdollisti sen, että nykyään voidaan varautua vastasyntyneiden oikeaan ja varhaiseen hoitoon. Ilman lahjoitusta työtä ei olisi tehty”, Raivio antaa esimerkiksi.

“Kansanterveyttä ei voi jättää pelkän hyväntekeväisyyden varaan, mutta lahjoitukset ovat tärkeitä kansanterveystyön rahoituksen täydentäjiä Suomessakin”, Koskinen summaa.

 

Tilaa uutiskirje

Haluatko kuulla lisää siitä, miten lahjoitukset ovat auttaneet? Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tietoa niistä pienistä ja suurista teoista, joilla kansanterveytemme vahvistuu koti kodilta.

Lisätietoa siitä, miten huolehdimme tietosuojasta ja miten käsittelemme meille antamiasi henkilötietoja saat täältä.