Suomen Kansanterveysyhdistyksen tuella Lastentautien tutkimussäätiö voi myöntää suomalaiselle lastentautien tutkimukselle merkittäviä apurahoja. Apurahoilla parannetaan esimerkiksi lasten leukemian ja pikkukeskosten hoitoa.
Lastentautien tutkimussäätiö rahoittaa vakavien lastensairauksien tutkimusta. Tutkimuksella pyritään parantamaan laaja-alaisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia. Vuonna 2019 Lastentautien tutkimussäätiö jakoi 2,9 miljoonaa lastentautien tutkimukseen. Tästä summasta 1,3 miljoonaa oli peräisin Lastentautien tutkimussäätiön Suomen Kansanterveysyhdistyksen eli SKTY:n rahastosta.
Tänä vuonna Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahastosta on jaettu vuodelle 2021 apurahoja 420 000 euroa. Rahoitetuilla tutkimuksilla on muun muassa etsitty syitä vauvaiän epilepsiaan ja päästy paneutumaan COVID-19-infektioon lapsilla.
Mitä muuta Suomen Kansanterveysyhdistykselle lahjoitetuilla varoilla on saatu aikaan? Muun muassa nämä tutkimukset tulevat parantamaan lasten elämää.
Uutta tietoa neurologisista vammoista ja kehityksen häiriöistä
Kielenkehityksen ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat ovat yleisiä suomalaisilla lapsilla. Noin viidellä prosentilla on eriasteisia kielellisen kehityksen vaikeuksia. Samalla määrällä lapsia on arkipäiväistä elämää vaikeuttavia ongelmia tarkkaavuuden säätelyn eli keskittymiskyvyn kanssa. Vaikeita neurologisia vammoja kuten CP-vammaa, diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin sadalla lapsella.
Vaikeiden neurologisten vammojen sekä yleisempien toimintakykyä hankaloittavien kehitysongelmien taustat ovat monitekijäisiä, mutta yksi niiden riskitekijä voi olla sikiön hapenpuute synnytyksen aikana eli syntymäasfyksia.
“Tutkimme sitä, voiko vastasyntyneen napaveren erytropoietiinin (EPO) pitoisuus liittyä jonkinlaiseen riskiin kehittää näitä neurologisia oireita. Tutkimus on pitkä ja lapset, joiden EPO-pitoisuus on tutkittu vastasyntyneinä, ovat nyt 7-vuotiaita. Kun tutkitaan kognitiivisia taitoja, tarvitaan isoja otoksia ja pitkiä seuranta-aikoja”, lastenneurologian professori Leena Haataja sanoo.
Haataja odottaa, että tutkimuksesta saadaan jonkinlaisia julkaistavia tuloksia jo vuoden sisään. Samanlaista tutkimusta ei ole tehty edes kansainvälisesti.
“EPO-biomarkkeri voi auttaa ymmärtämään, ketkä lapset ovat erityisessä kehitysriskissä syntymäasfyksian jälkeen. Tällaisen tutkimuksen avulla esimerkiksi neuvolassa osataan kiinnittää lapsen kehitykseen enemmän huomiota, ja toisaalta taas ympäristö osaa tukea lasta paremmin.”
Tutkimukselle syntymän aikaisen hapenpuutteen vaikutuksesta neurologisen kehityksen poikkeavuudelle myönnettiin vuonna 2018 75 000 euroa.
30 prosenttia vähemmän astmaa
“Jos astman ilmaantuvuus vähenisi Suomessa 30 prosenttia, laskisivat siihen liittyvät vuosittaiset kulut jopa 100 miljoonaa euroa”, toteaa Oulun yliopiston lastentautiopin professori Tuomas Jartti. Hän vetää INSTAR-tutkimusta, jonka tulosten avulla tällaisiin tavoitteisiin on mahdollista päästä.
INSTAR-tutkimuksessa pyritään selvittämään pikkulasten ensimmäiseen uloshengitysvaikeuskohtaukseen eli bronkioliittiin annetun systeemisen kortisonihoidon hyötyjä korkean astmariskin potilailla. Tällä hetkellä noin kolmannes vaikeaan bronkioliittiin sairastuneista pikkulapsista kuuluu korkean astmariskin ryhmään.
“INSTAR-tutkimus pyrkii varmistamaan kahden aiemman Vinku-tutkimuksen tulokset eli kortisonihoidon merkittävän vaikutuksen astman ilmaantuvuuteen korkean riskin potilailla. Onnistuessamme tulokset tulevat muuttamaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin hoitokäytäntöjä ensimmäisessä hengitysvaikeuskohtauksessa. Se on merkittävä asia, sillä tällä hetkellä astmaan ei ole mitään estokeinoa”, Jartti kertoo.
Sen lisäksi, että tutkimustuloksilla saadaan kustannushyötyjä vähentämällä astman suoria ja epäsuoria kustannuksia, auttaa se myös tunnistamaan astmariskissä olevat lapset entistä paremmin ja ymmärtämään, mikä astman aiheuttaa.
“INSTAR-tutkimuksessa otetaan huomioon myös kokonaisvaltainen elämänlaatu. Tavoitteena on parantaa myös astmapotilaiden elämänlaatua.”
Tutkimukselle astman kehityksen estämisestä korkean riskin lapsilla myönnettiin vuonna 2018 120 000 euroa.
Parempia täsmähoitoja leukemiapotilaille
Lasten leukemioista valtaosa, 90 prosenttia, voidaan nykyisin parantaa. Silti edelleen 10 prosenttia leukemioista on sellaisia, ettei niihin ole vielä parannuskeinoa ja hieman suurempi osa leukemioista uusiutuu. Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan dosentti ja osastonylilääkäri Olli Lohen vetämässä leukemiatutkimuksessa pyritään luokittelemaan leukemiatyyppejä tarkemmin ja paremmin. Niin pystyttäisiin tunnistamaan jo alunperin vaikeimmin hoidettavat ja todennäköisimmin uusivat tautimuodot sekä kehittämään niille kohdennettuja täsmähoitoja.
“Tutkimus on auttanut meitä ymmärtämään paremmin, minkälaisia häiriöitä leukemiasoluissa on. Olemme tunnistaneet biomarkkereita, jotka liittyvät hyvään ja toisaalta huonompaan tautiennusteeseen ja etsineet niihin paremmin toimivia hoitoja. Tutkimus on ollut pääosin vielä pohjatyötä leukemian solu- ja eläinmalleilla varsinaisten täsmähoitojen kehittämiseksi vähitellen myös potilastyöhön. Olemme kuitenkin tunnistaneet jo useampia lupaavia täsmälääkkeitäkin leukemiaan”, Olli Lohi selittää.
Leukemioiden hoidon kehittäminen on monimutkainen palapeli, jossa yhden tutkimusryhmän mahdollisuudet läpimurtoihin ovat rajalliset. Onneksi saman aiheen kimpussa on monia tutkimusryhmiä ympäri maailman.
Lasten leukemian säätelyverkostojen ja uusien täsmähoitojen tutkimukselle myönnettiin vuonna 2016 120 000 euroa.
Koneoppiminen auttaa pikkukeskosten hoitoa
Maassamme syntyy vuosittain noin 350 alle 1500-grammaista lasta. Pienimmät keskoset jäävät yhä useammin henkiin, mutta heillä on merkittävä riski saada myöhemmin elämässä komplikaatioita sekä eriasteisia älyllisen, motorisen ja neuropsykologisen kehityksen ongelmia.
Professori Sture Anderssonin tutkimusryhmä on hyödyntänyt jo viiden vuoden ajan koneoppimista ja big dataa pienimpien keskosten hoidossa. Maailman eturintamaan sijoittuva tutkimus auttaa tunnistamaan mahdollisia komplikaatioita algoritmien avulla. Kone yhdistelee tietoja lapsen voinnissa ja varoittaa ennen kuin vaikkapa verenmyrkytys tai vaikea infektio alkaa.
Tutkimusryhmä paneutuu tänä vuonna 80:n alle kilon painoisena syntyneen keskosen tietojen analysointiin 20 vuoden ajalta. Näin voidaan takautuvasti tutkia valittuja hoitoja ja löytää sellaiset hoidot, jotka takaavat keskosille mahdollisimman terveet vuodet tulevaisuudessa.
“Olemme juuri kouluttamassa tekoälyä löytämään big datasta liian niukan tai liian runsaan hapen vaikutukset lapsen aivoihin. Näin voimme tulevaisuudessa annostella keskoselle juuri oikean määrän happea ja ehkäistä neurologisia vaurioita”, Sture Andersson sanoo.
Professori Sture Andersson sai 50 000 euron apurahan Pienet keskoset – iso data -tutkimukselleen vuonna 2020.
