Sydänsairaudet ja ikääntyneiden yksinäisyys heikentävät suomalaisten kansanterveyttä

Yksinäisyys, muistisairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit huonontavat monen ikääntyvän suomalaisen elämänlaatua. Mitä pitäisi tehdä, jotta voisimme paremmin vanhoina?

Suomalaisista iäkkäistä noin kolmannes kokee itsensä toisinaan yksinäiseksi. Heistä 5–18 prosenttia kärsii yksinäisyydestä usein tai aina. Palvelutaloissa luku on vielä suurempi: siellä yksinäisten osuus on 36 prosenttia.

Yksinäisyys on vakava terveysriski ja juurisyy monen muun ongelman taustalla.

”Yksinäisyys stressaa, ja stressi heikentää vastustuskykyä. Moni yksinäinen hakee lohtua epäterveellisistä elämäntavoista, kuten liiallisesta syömisestä tai alkoholista”, Ystäväpiiri-toiminnan päällikkö Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta sanoo.

Yksinäisen voi olla vaikeampi etsiä tukea, joka voisi helpottaa huonoa oloa. Yksinäisenä liikkuminen vähenee, kun ei osallistu sosiaalisiin tapahtumiin eikä tapaa ihmisiä, ja se vaikuttaa myös mielialaan. Masennus ja yksinäisyys kulkevat hyvin usein käsi kädessä.

”Iäkkäiden yksinäisten toimintakyky voi laskea, jos liikkuminen vähenee ja ruokahalu katoaa yksinäisyyden myötä. Siitä voi seurata vaikeuksia arjessa. Toisaalta heikkenevä terveys ja toimintakyky voivat myös johtaa yksinäisyyteen”, Jansson sanoo.

Kun liikkuminen vaikeutuu ja esimerkiksi kuulo heikkenee, kynnys lähteä pois kotoa nousee. Silloin jää helpommin yksin.

”Yksinäisyydellä on yhteys myös tiedollisten taitojen heikkenemiseen ja muistisairauksiin”, Jansson sanoo.

Yksi syy tähän voi olla se, että sosiaaliset suhteet ja muiden kanssa tekeminen suojaavat aivoja. Kun ihminen on yksinäinen, sosiaalisia suhteita on usein vähemmän, joten aivotkin jäävät vaille niiden hyvää tekevää vaikutusta. Määrää tärkeämpää sosiaalisissa suhteissa on niiden laatu: tyytyväisyys niihin tai koettu verkoston tuki.

Yksinäisiksi itsensä kokevat käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin ei-yksinäiset. Yhteiskunnallisesti tällä on iso merkitys.

Korona saattoi lisätä yksinäisyyttä

Koronaepidemian vaikutusta yksinäisyyteen ei vielä tarkkaan tiedetä.

”Yli 70-vuotiaiden eristäminen koteihinsa on saattanut syventää yksinäisyyttä niillä, jotka ovat sitä jo kokeneet. Turvattomuuden kokemukset ovat yhteydessä yksinäisyyteen, ja niitä moni koki koronatilanteessa. Hyvä puoli koronassa oli se, että yksinäisyys tuli näkyvämmäksi ja siitä puhuttiin enemmän”, Jansson sanoo.

Miten ikääntyvien yksinäisyyttä sitten voidaan ehkäistä?

”Ryhmätoiminta on tärkeä tapa auttaa yksinäisiä”, Jansson sanoo.

Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto järjestää määräaikaisia ohjattuja Ystäväpiiri-ryhmiä iäkkäille ihmisille, jotka kokevat yksinäisyyttä tai pelkäävät jäävänsä tahtomattaan yksin. Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut tähän mennessä yli 10 000 iäkästä ihmistä.

”Idea on, että ryhmästä muodostuisi ystäväpiiri, joka jatkaisi yhteydenpitoa tai kokoontumisia myöhemmin ilman ohjaajia.”

Näin tekeekin yli 60 prosenttia osallistujista. Pisimmillään ryhmät ovat jatkaneet itsenäisesti jopa vuosia.

Korona on korostanut myös digitaalisuuden merkitystä. Suomessa on edelleen puoli miljoonaa iäkästä, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Moni heistä olisi kuitenkin kiinnostunut aiheesta, jos vain saa siihen opastusta. Sitä järjestää muun muassa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf.

”Koronan aikana meidän oli tärkeää sopeuttaa omaa toimintaamme. Järjestimme ryhmätoimintaa verkossa. Se on ollut monelle hyvin tärkeä henkireikä.”

Eräs iäkäs kiteytti verkkoryhmäkokemuksen seuraavasti:

”Minulle Ystäväpiiri-ryhmä oli tosi tärkeä. Että voi sanoa ääneen korona-ahdistuksia ja pelkoja. Se jotenkin helpotti. Ja sitten se, että elinpiiri suureni. Samassa veneessähän me olemme kaikki. Siinä tuli tällainen yhteisöllisyys ja positiivinen mieli, että kyllä tästä selvitään. Ilman tätä olisin varmaan ollut paljon yksinäisempi.”

Sydäntaudit ovat edelleen yleinen kuolinsyy

Myös sydäntaudit heikentävät suomalaisten kansanterveyttä edelleen, vaikka työtä niiden ehkäisyn ja hoidon eteen onkin tehty valtavasti.

”Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt paljon, mutta se on silti yksi suomalaisten yleisimmistä kuolinsyistä”, Sydänliiton kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka sanoo.

Vuonna 2012 sepelvaltimotautiin kuoli 12 000 suomalaista, kun vuonna 2018 kuolleita oli enää 9500. Suunta onkin erittäin hyvä, ja siitä on kiittäminen parantunutta diagnostiikkaa ja hoitoa. Sydäntaudit siis huomataan aiemmin, ja hoito aloitetaan nopeammin.

”Sepelvaltimotautiin myös sairastutaan nykyisin entistä vanhempana ja sen kanssa eletään pidempään”, Luoma-Kuikka sanoo.

Suomalaisten sydänterveyttä ovat parantaneet myös terveellisemmät elintavat ja lääkehoito. Kolesterolilääkitys esimerkiksi aloitetaan nykyään jo silloin, kun kolesteroli on kohonnut, mutta ihminen ei vielä ole sairastunut.

Hyvästä hoidosta huolimatta sydäntauti on kuitenkin vakava, pysyvä ja pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa sairastuneen elämään väkisinkin. Eivätkä sydäntaudit ole vain vanhusten vaiva, vaan ne koskettavat koko väestöä.

Sydäntauti masentaa ja pelottaa

Sydäntauti on kriisi sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Se lisää myös riskiä masentua. Sydänpotilaista noin 30 prosenttia on masentuneita.

”Arki muuttuu jotenkin jokaisella sairastuneella. Sairaus kulkee vierellä, ja sen kanssa pitää oppia elämään. Useimmat ihmiset se pysäyttää.”

Sydänsairaus pelottaa ja voi siksi estää vielä työikäistä palaamasta töihin. Sairastunut voi pelätä, ettei pärjää enää töissään tai olla huolissaan, että saa uuden kohtauksen.

”Kuntoutuksen pitäisi kuulua sepelvaltimotautipotilaan hoitoon. Sillä voitaisiin tukea sitä, että vielä työiässä olevat sairastuneet voisivat palata töihin”, Luoma-Kuikka sanoo.

Tärkeää on myös vertaistuki, jossa sydänsairas tapaa muita sairastuneita.

”Vertaistuella on vahva voima, ja sitä ei oikein kukaan muu kuin järjestö pysty tarjoamaan.”

Sydänliitosta löytyy koulutettuja vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmiä. Liitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät myös muun muassa kuntoutumiskursseja, liikuntaryhmiä, luentoja ja terveysmittausta.

Liiton Sydän.fi-sivustolla on kolme miljoonaa lukijaa. Sieltä löytyy kattavasti tietoa sydänterveydestä ja sitä tukevista elintavoista. Koronan myötä osa luennoista on siirtynyt verkkoon, ja Sydänliitto järjestää nyt webinaareja ja verkkotukiryhmiä.

”Paljon työtä onkin tehty, mutta paljon on vielä jäljellä. Ennaltaehkäisy on tärkeää: se on paljon halvempaa kuin tehdä pallolaajennuksia ja ohitusleikkauksia.”

Meistä jokainen ikääntyy, ja iän myötä kehon ja mielen vaivat lisääntyvät väistämättä. Niiden ehkäisyyn ja sairastuneiden tukemiseen tarvitaan julkisen terveydenhuollon lisäksi järjestöjen työtä. Ilman sitä moni sairastunut ja yksinäinen ihminen jäisi ilman tukea. Järjestöjen työ rahoitetaan suurelta osin lahjoitusvaroin, ja jokainen lahjoitus on tärkeä.

”Tässä on kyse myös ihmisistä välittämisestä”, Luoma-Kuikka summaa.

Vanhustyön keskusliitto ja Sydänliitto ovat kaksi Suomen Kansanterveysyhdistyksen neljästä jäsenjärjestöstä. Suomen Kansanterveysyhdistyksen Suomen Terveydelle -keräys kerää varoja jäsenjärjestöidensä arvokkaaseen toimintaan kansanterveyden vahvistamiseksi. Jutussa kuvattuja sairastumista ehkäiseviä ja sairastunutta tukevia toimintoja on tuettu keräyksen varoin. 

 

Apusi on tärkeää

Voit lahjoittaa haluamasi summan Suomen Terveydelle MobilePaylla numeroon 74107.

Lahjoittamalla autat jatkamaan vuosikymmenien työtä lasten sairauksien tutkimuksen, mielenterveystyön, sydäntautien ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokainen lahjoitus on tärkeä, sillä sen saaja on haavoittuvassa elämäntilanteessa oleva ihminen. Sellainen, kuin kuka tahansa meistä.

Lahjoita