Korona on laittanut monen mielenterveyden koville, kriisipuhelimet ovat ruuhkautuneet ja itsetuhoisuus lisääntynyt. Erityisen lujilla ovat ikäihmiset ja ne, joiden mielenterveys horjui jo ennen pandemiaa.
Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut jo vuosikymmeniä. Valitettavasti mielenterveytemme ei kuitenkaan ole kulkenut samaan suuntaan.
”Mielenterveysongelmien osuus suomalaisten tautitaakasta on kasvanut, eikä tilanteen parantamiseen satsata niin paljon kuin olisi syytä”, Suomen Kansanterveysyhdistyksen jäsenjärjestön MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.
Mielenterveysongelmat ovat suurin syy suomalaisten ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa eniten sairauspoissaoloja. Itsemurhat vähenivät pitkään, mutta viime vuosina niidenkin määrässä on ollut jälleen kasvua.
”Suomalaisten yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat masennus ja ahdistus. Aikuisista 20 prosenttia masentuu elämänsä aikana”, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta sanoo. Hän on tutkinut erityisesti itsetuhoisuutta.
Syitä mielenterveysongelmiin on monia. Maailma on monimutkaistunut, eikä kukaan tiedä, millaisessa yhteiskunnassa elämme kymmenen vuoden kuluttua. Se lisää epävarmuutta.
Myös polarisoituminen on lisääntynyt: osa ihmisistä voi erittäin hyvin, osa putoaa kelkasta ja on vaarassa syrjäytyä.
Työelämäkin on muuttunut. Koko ajan pitäisi oppia uutta, kestää muutoksia ja olla sosiaalinen. Se vaatii paljon mieleltä, ja moni väsyy.
”Pitkään jatkunut stressi voi johtaa uupumiseen ja masennukseen”, Aalto-Matturi sanoo.
Korona on lisännyt pahoinvointia
Koronapandemia yllätti koko maailman ja on kuormittanut monen jo ennestään kovilla ollutta mieltä. Ensimmäiseksi se lisäsi epävarmuutta ja huolta ja toi mukanaan pelon sairastumisesta.
Pandemiasta seurannut poikkeustila on puolestaan kaventanut elämänpiiriä, lisännyt yksinäisyyttä ja muuttanut päivärytmiä.
”Tilanne on vaikuttanut ihmisiin eri tavoin. Joku nauttii etätyöstä, mutta toisia eristäytyminen ja etätyö kuormittavat pahasti”, Pirkola sanoo.
Eniten korona on vaikuttanut ikäihmisiin, jotka on eristetty yhteiskunnasta, olivat he sitten huonossa kunnossa tai täysissä voimissaan.
Myös mielenterveyspalveluiden käyttäjät ovat olleet lujilla. Heistä moni on ollut eristyksissä ja jäänyt vaille apua, jota he kipeästi tarvitsisivat. Se tulee varmasti lisäämään mielenterveyspalveluiden tarvetta myöhemmin.
Lisäksi moni on menettänyt työnsä, ja yrittäjät ovat olleet hätää kärsimässä. Taloudellinen tilanne ahdistaa. Vanhempien rahahuolet voivat näkyä myös lasten mielenterveydessä nyt ja tulevaisuudessa.
Tiedetään, että esimerkiksi 1990-luvun laman aikana kasvaneista lapsista toiset ovat pärjänneet hyvin, mutta osan mieleen lama jätti jälkensä ja he syrjäytyivät tai kärsivät mielenterveyshäiriöistä.
Korona ruuhkautti kriisipalvelut
Isoissa yhteiskunnallisissa kriiseissä ihmisten itsetuhoisuus yleensä aluksi vähenee, ja esimerkiksi sotien aikana itsemurhat yleensä vähenevät. Koronan kohdalla on mahdollista, että alussa yhteisöllisyys hillitsi itsetuhoisuutta, mutta sittemmin tilanne näyttää muuttuneen.
”Koronapandemia on kestänyt niin pitkään, ja tilanne on monille niin vaikea, että itsetuhoisuus on alkanut lisääntyä. Kriisipuhelimeemme soittaa ihmisiä, joilla itsemurha-ajatukset ovat jo hyvinkin konkreettisia. Silloin on syytä olla todella huolissaan”, Aalto-Matturi sanoo.
Korona on kärjistänyt pulmia, jotka huolettivat jo ennen pandemiaa. Yksinäisyys, perheen ja parisuhteen ongelmat, taloudellinen epävarmuus, ahdistuneisuus ja masentuneisuus painavat monen mieltä.
”Erityisesti ikäihmisten ja nuorten yhteydenotot ovat kasvaneet koronan aikana. Vanhukset ja nuoret tarvitsevat tukea, ja eristys on pahentanut monen yksinäisyyttä”, Aalto-Matturi sanoo.
Kriisiapua tarvitaankin nyt niin kipeästi, että puhelin ja nuorille suunnattu Sekaisin-chatti ovat pahasti ruuhkautuneet. Puheluita tulee tavallisena vuonnakin 200 000, ja niistä pystytään vastaamaan joka neljänteen. Chatissa käytiin viime vuonna noin 20 000 keskustelua, yhteydenottoja palveluun tuli 135 000.
”Se tarkoittaa, että ihmiset joutuvat soittamaan uudestaan, ja moni nuori odottaa chatissa pitkään, ennen kuin pääsee puhumaan huolistaan aikuiselle”, Aalto-Matturi sanoo.
Mihin mielenterveystyötä tarvitaan?
Toiset selviävät kriiseistä paremmin kuin toiset, niin koronastakin.
”Ihmiset kohtaavat koronan oman sopeutumiskykynsä mukaan”, Pirkola sanoo.
Kun mieli on sopeutuva ja kimmoisa, ihminen löytää tavat pärjätä ja menee eteenpäin. Sama toimii toisinpäin: mitä hauraampi mielenterveys on kriisin kohdatessa, sitä vaikeampi on myös löytää tietä ulos.
Hyvä uutinen on, että mielenterveystaitoja voi opetella. MIELI ry järjestää paljon koulutusta sekä eri alojen ammattilaisille että tavallisille ihmisille.
Tärkeä osa toimintaa ovat myös kriisipuhelin ja Sekaisin-chatti, joihin voi ottaa yhteyttä, kun omat voimat eivät riitä tai haluaa jutella jonkun kanssa huolistaan.
”Olemme antaneet kriisiapua 50 vuotta, ja kohtaamme nykyisin noin 100 000 apua tarvitsevaa ihmistä vuodessa”, Aalto-Matturi sanoo.
Seurantatietojen mukaan kriisiapua saaneiden ihmisten toiveikkuus on lisääntynyt, ja he kokevat pärjäävänsä paremmin arjessa. Monille kriisiapu on ainoa tapa purkaa pahaa oloaan.
”Iso osa nuorista kokee, että on tullut Sekaisin-chatissa ensimmäistä kertaa kunnolla kohdatuksi ongelmiensa kanssa”, Aalto-Matturi sanoo.
MIELI ry toimii julkisella tuella ja lahjoitusvaroilla. Julkinen rahoitus ei yksin riitä toiminnan rahoittamiseen. Hyväntekeväisyyslahjoitukset ovatkin isossa roolissa, jotta mahdollisimman montaa ihmistä voitaisiin auttaa.
”Saamamme avustukset ovat olleet äärettömän tärkeitä. Niiden avulla olemme voineet suunnata työpanosta sinne, missä sitä on eniten tarvittu”, Aalto-Matturi sanoo.
Kuvassa Sari Aalto-Matturi
Kuva: MIELI ry
