Tutkija-lääkäreiden tutkimusten tulokset siirtyvät nopeasti hoitokäytännöiksi.
Lastentautien tutkimussäätiö myönsi tutkimusapurahoja yhteensä 110 eri tutkimusryhmälle tai yksittäiselle tutkijalle.
Isoimmat apurahat, jotka jaetaan Suomen Kansanterveysyhdistyksen rahastosta on Dosentti Eeva-Liisa Metsähonkalan tutkimukseen liittyen vaikeaan epilepsiaan ja sen muutoksiin aivoissa (105 000 euroa) sekä Lääketieteen tohtori Hanna Kallankarin tutkimukseen liittyen CP-oireyhtymän syntyyn vaikuttavien perintö- ja ympäristötekijöiden tunnistamiseen (90 000 euroa).
”Erityisesti kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu julkinen rahoitus on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Jos säätiöt eivät lisää panostustaan, on vaarana, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu”, sanoo Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman.
”Lastentautien tutkimussäätiön rahoitus mahdollistaa useiden tärkeää hoitotyötä tekevien lääkäreiden tieteellisen tutkimustyön. Tällöin uusimman tutkimuksen tulokset myös siirtyvät nopeasti lasten ja nuorten hoitokäytännöiksi”, toteaa Tor Bergman.
Lastenneurologia ja neonatologia kärjessä tänä vuonna
Ensi vuodelle myönnetyistä apurahoista 40 prosenttia kohdistuu lastenneurologian, neonatologian (vastasyntyneiden), endokrinologian (sisätautien), diabetologian ja lasten infektiotautien tutkimushankkeisiin. Muut apurahat jakautuvat melko tasaisesti lastentautien eri alojen tutkimukseen.
Haettujen ja jaettavien apurahojen määrä tutkimusaloittain vaihtelee vuosittain. Myönnettävien apurahojen painottumiseen aloittain voi vaikuttaa myös yksittäisten ansiokkaiden tutkimushankkeiden käynnistyminen.
Kaikki Lastentautien tutkimussäätiön vuodelle 2025 myöntämät apurahat löytyvät säätiön nettisivuilta täältä.
