Professori Sture Anderssonin tutkimusryhmän ansiosta pienistä pienin keskosena syntynyt elää tulevaisuudessa yhä terveempää elämää. Osin lahjoittajien varoin mahdollistettu tutkimus auttaa analysoimaan valtavia tietomääriä ja tuomaan ratkaisun juuri oikean hoitokeinon valitsemiseen keskoselle.
Maassamme syntyy vuosittain noin 350 alle 1500-grammaista lasta. Lapset jäävät yhä useammin henkiin, mutta heillä on edelleen merkittävä riski komplikaatioihin ja myöhempiin eriasteisiin älyllisen, motorisen ja neuropsykologisen kehityksen ongelmiin. Pienimpinä syntyneiden vanhemmille ja läheisille professori Anderssonin ryhmän big dataa ja koneoppimista hyödyntävän tutkimuksen aikaansaannokset ovat selvät: lapsen jatkoelämä voi olla yhä terveempi.
Andersson vetää tutkimusryhmää, joka on jo viiden vuoden ajan hyödyntänyt koneoppimista alle 1500-grammaisena syntyneiden terveyden eteen. Maailman eturintamaan sijoittuva suomalaistutkimus auttaa tunnistamaan etukäteen pienimpien komplikaatioita algoritmien avulla. Näin kone hoksaa lapsen voinnissa tietoja yhdistelemällä tiettyjä muutoksia ja varoittaa ennen kuin vaikkapa verenmyrkytys tai vaikea infektio alkaa.
Tutkimus fokusoi tänä vuonna erityisesti lapsen tulevan elämänlaadun parantamiseen. Nyt paneudutaan 80:n alle kilon painoisena syntyneen keskosen tietojen analysointiin 20 vuoden ajalta. Näin voidaan takautuvasti tutkia valittuja hoitoja ja löytää nykyhetkeen pikkukeskoselle se, joka takaa terveimmät vuodet tulevaisuuteen.
Tutkimuksen big data on osin Clinisoft-tietokanta, jossa on vuodesta 1999 lähtien keskosten vitaalifunktiot, pulssi, verenpaine ja merkittävimmät laboratoriovastaukset. Juuri nyt, tuoreen apurahan siivin tätä tietoa yhdistetään muun muassa THL:n ja HILMO-rekistereihin.
Suomen Kansanterveysyhdistyksen rahastosta saamamme 50 000 euron apuraha on merkittävä. Nyt syksyllä ja ensi vuonna sillä pystytään pitämään neljä tutkijaa työssään. Valtion rahoitus ei millään riittäisi koko tutkimusryhmän palkkoihin. Lahjoittajat ovat tärkeässä roolissa.
-Olemme juuri kouluttamassa tekoälyä löytämään big datasta liian niukan tai liian runsaan hapen vaikutukset lapsen aivoihin. Näin voimme tulevaisuudessa annostella keskoselle juuri oikean määrän happea ja ehkäistä neurologisia vaurioita.
Andersson arvioi koneoppimisen saatavan HUS:iin osaksi rutiineja kahden-kolmen vuoden sisällä. Viisi vuotta sitten alkanut tutkimus kantaa tuolloin hedelmää osana arjen hoitokäytäntöjä. Kun ne saadaan sairaalan tietojärjestelmiin, niitä voidaan käyttää myös vastasyntyneiden tehohoidon ulkopuolella.
On upeaa nähdä, miten ala on kehittynyt. Aloittaessani vastasyntyneiden osastolla 1980-luvulla oli vuodessa 50 kuolintapausta, joista merkittävä osa oli pikkukeskosia. Nykyisin pikkukeskosten kuolleisuus on alle kymmenen prosenttia. Nykyisellä tutkimuksella ollaankin jo harpattu tekemään keskosena syntyneiden tulevasta elämästä terveempi.
-Tehtävää olisi vielä paljon, vaikkapa perustutkimuksen puolella biokemiassa, Andersson visioi. – Kantasolututkimuksella voitaisiin mahdollisesti parantaa jo keskosena tapahtunutta vammaa esimerkiksi keuhkoissa tai aivoissa.
Big data tai massadata on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen
Professori Sture Andersson sai Lastentautien tutkimussäätiöltä vuonna 2020 50 000 euron apurahan Pienet keskoset – iso data -tutkimukselleen. Apurahan mahdollisti Suomen Kansanterveysyhdistys, joka jakaa vuosittain keräämänsä lahjoitusvarat neljälle jäsenjärjestölleen kansanterveyden eteen. 51-vuotias Suomen Kansanterveysyhdistys on uudistunut kesällä 2020 ja aloittanut ympärivuotisen Suomen Terveydelle -keräyksen mielenterveyden, sydänsairauksien, ikäihmisten hyvinvoinnin ja lastentautien tutkimuksen hyväksi.
