Kirjailija Juha Itkonen sanoitti kansanterveyden merkityksen: uusi Suomen Terveydelle -syyskeräys vahvistaa Suomea koronan jäljiltä

Syksyinen Suomen Terveydelle -keräys nostaa esiin kansanterveyden merkityksen Suomen voimistamisessa koronan jäljiltä. Koronan suorien hoitokeinojen lisäksi selviytyminen liittyy kansanterveyden tilaan: siihen, että mielenterveytemme jaksaa poikkeusolot paremmin, että sydänsairaiden hoito on paremmassa tasapainossa, että ikääntyneet eivät jää arjessa eristyksiin ja että vakavat lastentaudit voidaan hoitaa elämän alkumetreillä.

Syyskuun ajan kampanjoiva Suomen Terveydelle tavoittelee neljännesmiljoonan pottia kansanterveyden tukipilareille. Varat menevät alansa kokeneimmille terveysjärjestöille ja lastemme elinajanodotteeseen merkittävästi vaikuttaneelle tutkimussäätiölle. Niillä edistetään lastentautien tutkimusta, sydänsairauksien ehkäisyä ja hoitoa, mielenterveyden vahvistamista ja ikäihmisten hyvinvointia.

Keräykselle antoi kasvonsa kirjailija Juha Itkonen, joka sanoitti kansanterveyden kosketuspinnan omaan elämäänsä. Yhtenä esimerkkinä oli hänen keskoslastensa selviytymisen mahdollistanut lääketieteellinen tutkimus.

Kansanterveydellä tarkoitetaan sitä, kuinka terveitä tai sairaita suomalaiset keskimäärin ovat ja minkälaisia sairauksia meillä on. Suomalaisten kansanterveys on parantunut merkittävästi 50 vuodessa. Kun 1970-luvun alussa vastasyntyneen tytön saattoi odottaa elävän 74-vuotiaaksi ja pojan noin 66-vuotiaaksi, nykyisin naisten elinajanodote on 84 ja miesten 79 vuotta.  Lisäelinvuodet ovat suurimmaksi osaksi terveitä.

Valitettavasti kaikki kansantaudit eivät kuitenkaan ole vähentyneet, vaan masennus ja diabetes ovat jo jonkin aikaa lisääntyneet. Sepelvaltimotauti on myös edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Lisäksi kansanterveyden hyvä kehitys on 2010-luvulla huolestuttavasti hidastunut tai jopa pysähtynyt. Ikäihmisemme elävät myös eurooppalaisia kanssatovereitaan useammin jonkin kroonisen sairauden kanssa.*

Keräyksen takana oleva 51-vuotias Suomen Kansanterveysyhdistys uudistui kesällä 2020. Se vahvistaa tunnettuuttaan uudella keräysnimellä Suomen Terveydelle. Yhdistys rahoitti kansanterveystoimijoita 1,8 miljoonalla eurolla 2019 ja lahjoituksia sille teki viime vuonna yli 60 000 henkilöä. Syyskeräyksellä kerätyt varat jaetaan eteenpäin yhdistyksen neljälle jäsenelle Lastentautien tutkimussäätiölle, Sydänliitolle, MIELI  Suomen Mielenterveys ry:lle ja Vanhustyön keskusliitolle. Käyttökohteita ovat muun muassa Kriisipuhelin, ikäihmisten yksinäisyyttä lievittävä Ystäväpiiri-toiminta, sydänsairaiden kuntoutus ja lasten syöpätutkimus.

-Kansanterveys on luonnollisesti vahvasti valtion asia, toteaa Suomen Kansanterveysyhdistyksen viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko. – Kolmannella sektorilla ja lahjoittajien varoilla on kuitenkin ollut merkittävä rooli sydänsairauksien ja itsemurhien vähentämisessä, ikääntyneiden tukemisessa ja vakavimpien lastensairauksien hoitamisessa.

Järjestöt kamppailevat merkittävien rahoitushaasteiden kanssa. Varojen akuuttiin tarpeeseen vaikuttaa sekä avuntarpeen lisääntyminen koronan myötä että julkisen rahoituksen väheneminen, esimerkiksi Kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tänä vuonna ollut yhteydenottoyrityksiä enemmän kuin koskaan aiemmin

Syyskeräykseen voi lahjoittaa osallistumalla puhelinkeräykseen, lahjoittamalla tilisiirrolla tai verkossa osoitteessa suomenterveydelle.fi. Kansanterveyttä voi tukea myös kuukausilahjoittajana.

Mihin kansanterveystyötä tarvitaan

Miten korona on vaikuttanut suomalaisten mielenterveyteen

Apusi on tärkeää

Lahjoittamalla autat jatkamaan vuosikymmenien työtä lasten sairauksien tutkimuksen, mielenterveystyön, sydäntautien ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokainen lahjoitus on tärkeä, sillä sen saaja on haavoittuvassa elämäntilanteessa oleva ihminen. Sellainen, kuin kuka tahansa meistä.

Lahjoita