Lasten aivokasvaimen nujertaminen keinonenällä, korvatulehdusantibioottien vähentäminen ja koronan vaikutusten erojen selvittäminen lapsilla ja aikuisilla saivat apurahansa vuodelle 2021. Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahastosta mahdollistettiin jälleen kymmenen lastentauteihin ja suurimpiin kansansairauksiimme liittyvää tutkimusta. 51-vuotiaan Kansanterveysyhdistyksen lahjoitusvaroin on vaikutettu maamme lasten eliniänodotteeseen ja selvitetty suomalaisen tautiperimän kartoitusta.
Yksi Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahaston isoimmista apurahoista jaettiin lasten suurimman syöpäkuolleisuuden aiheuttajan, aivokasvainten tutkimukseen Tampereen yliopistoon LT Kristiina Nordforsin tutkimusryhmälle. Suomalaisinnovaation, keinonenän, avustuksella halutaan mahdollistaa parempi aivokasvaimen hoitomenetelmä pienille lapsille.
Lisäksi keinonenää kehitetään erottamaan terve aivo kasvainkudoksesta, mikä mahdollistaa kasvaimen tarkemman poiston. Tämä mahdollistaa paremmat hoitotulokset ja vähäisemmät leikkauskomplikaatiot sekä vähentää uusintaleikkausten tarvetta.
Keinonenän avulla voidaan jo leikkauksen aikana diagnosoida ”hajujälkeen” perustuen kasvain, mikä ei nykyhoidossa vielä ole ollut mahdollista. Tämä voi mullistaa aivokasvainten hoidon. Aivokasvainten ensisijainen ja tehokkain hoitomuoto on leikkaus, jossa neurokirurgi poistaa mikroskooppiavusteisesti kasvainkudosta.
Tutkimuksen keskiössä on suomalainen eNose-differentiaalimobiliteettispektrometri, joka on hoitotuloksiltaan selvästi parempi ja sairaalalle hankintahinnaltaan kymmenin kerroin halvempi laite diagnosointiin kuin nykyinen massaspektrometri.
– Hoidon valitseminen perustuu nykyisin kasvaimen molekyyligeneettisiin ominaisuuksiin, kertoo tutkimusta johtava LT Kristiina Nordfors. – Tutkimuksen avulla pääsemme taas tuntemaan paremmin lasten aivokasvaimen biologiaa ja esimerkiksi aggressiivisen käyttäytymisen syitä. Tämä edesauttaa toimivien hoitokeinojen löytämistä ja lasten tappavimman kasvainryhmän nujertamista.
Aivokasvaimia diagnosoidaan Suomessa lapsilla noin 50 tapausta vuodessa. Vaikeimman niistä, medulloblastooman, selviytyminen on parantunut 1960-luvun 23 prosentista 2010 luvulle jo 73 prosenttiin.
Immuunisairauksien hoitoon parannusta ja streptokokilla vähemmän korva-antibiootteja
Suomen Kansanterveysyhdistyksen lahjoitusvaroin apurahoja mahdollistettiin vuodeksi 2021 yhteensä 420 000 euroa. Kolme apurahaa myönnettiin lapsiin liittyvään Covid19-tutkimukseen. Sydänsiirteen hyljinnän tutkimus vähentää seurannan kustannuksia ja tutkimuksesta mahdollisia pienelle potilaalle aiheutuvia riskejä. Korvatulehduksen ehkäisyyn streptokokkibakteerilla liittyvällä tutkimuksella tavoitellaan antibioottien vähentämistä pikkulapsilla.
Minipuberteetin tutkimuksella pyritään keskosten parempaan tulevaan elämänlaatuun selvittämällä tekijöitä, jotka vaikuttavat muun muassa keskosten täysiaikaisista poikkeavaan murrosiän käynnistymiseen tai lisääntymisterveyteen. Lasten raskausajan ja syntymänjälkeisten tekijöiden tutkimus Finnbrain pediatrics tavoittelee yleisten pitkäaikaissairauksien tunnistamista ja ehkäisemistä tulevaisuudessa. Perinnöllisten immuunisairauksien tutkimuksella puolestaan pyritään ohjaamaan hoitojen kehitystyötä tässä kasvavassa tautiryhmässä.
– Lahjoittajien merkitys lastentautien tutkimuksen tukemisessa on korvaamaton. Valtion rahoitus terveyden tutkimukselle on laskenut 20 vuodessa neljännekseen. Suomen Kansanterveysyhdistyksen lahjoittajat ovat konkreettisesti vaikuttaneet siihen, että maamme lapset selviävät syövästä ja sydänvioista yhä paremmin, että astmaa ja diabetesta voidaan hoitaa tehokkaammin ja että pienimmätkin keskoset selviävät, kertoo Suomen Kansanterveysyhdistyksen viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko.
Vuoden 2020 Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahaston apurahoin muun muassa saatetaan hoitokäytäntöihin koneoppimista hyödyntävää keskostutkimusta. Keinoälyn avulla voidaan niin ennakoida ja välttää keskosten tulehduksia ja vakavia terveydentilan heikkenemisiä kuin valita keskosen hoitoon vanhemmalla iällä paremman terveydentilan tuottava vaihtoehto.
Lisätiedot:
Helena Hulkko, viestintä- ja varainhankintajohtaja, Suomen Kansanterveysyhdistys, puh: 050 582 22 11
Tor Bergman, hallituksen puheenjohtaja, Lastentautien tutkimussäätiö, puh: 040-555 4414
LT Kristiina Nordfors, sposti: [email protected]
LIITE:
Apurahat 2021 Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahastosta
LT, professori Jarmo Jääskeläinen, Kuopio, Kuopion puberteetti ja kasvu -tutkimus, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 40.000
LT Tanja Kuiri-Hänninen, Kuopio, Imeväisiän sukupuolihormonierityksen eli minipuberteetin merkitys lapsuus- ja nuoruusiässä, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 50.000
LT Kristiina Nordfors, Tampere, Keinonenän käyttö lasten aivokasvaimissa, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 90.000
Dosentti Mikko R J Seppänen, Helsinki, Perinnöllisten immuunisairauksien etsinnän kehittäminen, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 50.000
LT Anu Kaskinen, Helsinki, Sydänsiirteen hyljinnän varhainen havaitseminen, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 10.000
LT Ulla Koskela, Oulu, streptococcus salivarius korvatulehdusten ehkäisyssä, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 15.000
LT Minna Lukkarinen, Turku, FinnBrain Pediatrics — Lasten pitkäaikaissairauksien kehittyminen, Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 15.000
LT Santtu Heinonen, COVID-19-taudin immuunivasteen erot lapsilla ja aikuisilla, 100.000 (alkaa 2020)
Professori Taneli Raivio, COVID-19 ja murrosikä, 25.000 (alkaa 2020)
LT Emmi Sarvikivi, Uusi koronavirus ja koulut: koulusulkujen merkitys koronavirusepidemian rajoittamisessa, 25.000 (alkaa 2020)
